En tiedä oliko syynä lämmin kesä vai ikäkriisi, mutta tuli tarve todellakin tehdä itselleni mekko. Kaikki ne jotka lähemmin tuntevat minut, tietävät ettei mekko juurikaan kuulu vaatevalikoimaani, muutamaa juhlaversiota lukuunottamatta joita tulee käytettyä korkeintaan kerran vuodessa tai harvemmin...
Postilaatikosta löytyi kuin tilauksesta uusi käsityölehti jossa oli monta mallia. Jee.
Tietenkään en voinut tyytyä valitsemaan yhtä, sillä toisessa oli paljon parempi kaula-aukko ja toisessa selkeämpi ohjeistus. Kolmannessa oli täydellinen helma ja aika kiva muutenkin, mutta teen sellaisen sitten jos tämä yhdistelmä onnistuu.

Piirsin kaavat vanhaan IKEAn muoviseen pukupussiin, niitä sai tosi hyvin teippailtua ja soviteltua mitoitusta itselleen.
Kangas oli kaapissa tallessa ja sitä oli runsaasti, joten uskalsin aloittaa leikkelyn.

Parissa illassa mekko tuli valmiiksi ja yllätti tekijänsä täydellisesti. Onnistumisen tunteen täydensi isännän aito hämmästynyt WAU kun näki työni tuloksen. Kuvassa mekosta puuttuu vielä vetoketju ja silitys, muuten istuu kyllä hyvin. Testasin mekkoa viime viikonlopun juhlissa ja hyvin kesti myös pienet Mojito roiskeet ;)

Kuvassa kangas ei pääse oikeuksiinsa, väri on kitin harmaa ja siinä on valkoisia piirrettyjä kukkia. Toimii monessa tilanteessa eikä mennyt edes ryppyyn istuskellessa.

Kesä jo hellittää varovasti otettaan, kohti syksyä mennään. Tämän mekko projektin onnistuminen varmisti päätökseni siitä että ystävän syyshäihin pitää tehdä mekko itse, ehkä pienellä avustuksella ja rantamekko pitää tehdä vielä ennen marraskuista etelänmatkaa. Eiköhän tuolta kaapista löydy lisää sopivia kankaita kun on tullut niitä sinne jemmattua vuosien varrella...