...niin paljon kaikenlaista etten ehtinyt näköjään tännekään mitään mainita. Tässä nyt eräänlainen kooste viimeisimmistä tekemisistä, vasta sitten päästään tähän vuoteen.

Loppuvuosi tuntui menevän enemmän ja vähemmän sairastellessa, lähinnä sitkeää flunssaa, joka kaatoi myös allekirjoittaneen pariksi päiväksi sohvanpohjalle.
Välillä sai jotain tehtyäkin, neulottua, ommeltua etc.

Alinan kaverin synttäreille lähti tällainen kassi, jonka sisään neiti väkersi muutaman koristeen rautalangasta(en muistanut kuvata niitä sydämiä). Kassin ompelu oli taas osin yhteistyötä.

Kummipojalle oli ollut jo pidempään tekeillä neuletta, pipo oli ollut jo valmiina ja loppua kohti alkoi jännittää olisiko se ainut neule joka ehtii pakettiin. Sain kuin sainkin homman valmiiksi juuri sopivasti ja olen lopputuloksesta kovin ylpeä. Aloitin nimittäin paidan tekemisen ohjeen mukaan, mutta hihat tein omasta päästä ja voin kertoa että kyllä epäilytti sopisivatko ne paikalleen....


Pipoon neuloin heijastinnauhasta raidan, näkyy sitten pimeälläkin paremmin. Paidassa harjoittelin pintaneuletta jollaista en ole aiemmin tehnyt, hihojen kohdalla luovutin kun alkoi olla kiire ja neuloin magic loopilla molemmat hihat ainaoikein versioina kavennellen sovitusmallien kanssa. Sovitusmalleina toimivat meidän eskarilainen ja 2-vuotias ;D. Lopputulos istuu molempien päälle ja siksi päättelin että on myös kummipojalle sopiva, hän kun on siltä väliltä. Aku halusi poseerata ennenkuin paketti lähti matkaan...

Toisen flunssapiikin iskiessä lähti ääni, mutta keittiössä oli rakennustalkoot, nimittäin piparkakkutalojen suururakka.
Apulaisia oli paikalla avustamassa lähinnä taikinan syömisessä ;)


Syntyi sieltä muutama piparikin...



Osien leikkelyn jälkeen jännityksellä ensimmäinen erä talon osia menossa uuniin.

Paistaminen onnistui hyvin. Tällä kertaa käytin muistutusta joka pellillisellä, etten polttaisi osia mustiksi kaiken tohinan keskellä. Muistan hyvin erään joulun jolloin moni muukin asia onnistui menemään pieleen juuri joulun alla, yksi niistä oli muumitalo viritelmä piparista(paljon vaivaa vain pipareiden kompostoimiseksi ;D)

Koko päivä siinä vierähti, mutta Alinan ahkeralla avustuksella saatiin kaikki yhdeksän taloa kasaan ja koristeltua.

Sisään laitoimme vielä paristokäyttöisen tuikun ja taloja annettiin mm. kummeille ja muutama kiitokseksi.
(Tunnelmakuvat hämäristä taloista ovat puhelimessani jonka siirtopiuha on kadonnut mystisesti).
Aherrukseni palkitsin hyvässä seurassa pikkujouluillen ja viiniä nauttien.

Seuraavana aamuna kävimme hakemassa kuusen taas tutusta metsästä aikasempien vuosien tapaan. Lunta oli niin paljon ja maisema upea. Metsuritontut keppienkeruussa.

Tämä se on.

Vietiin kuusi kotiin ja lähdettiin Piikkiöön  Kavalton joulumarkkinoille. Käytiin myös laulamassa kirkossa joululauluja(joihin en juuri osallistunut kuin köhimällä ja niistämällä rytmikkäästi), jonka jälkeen saatiin vielä glögiä ja pientä purtavaa Alinan kummitädin luona.

Flunssa ei ilmeisesti pitänyt ulkoilusta ja joululauluista, sillä kuume tuli vieraaksi jouluviikolla. Niinpä neuloin yhdet huovutettavat lapaset. Tässä ne mahtuvat käteeni ja lopputuloksena sopivat 2-vuotiaalle(ovat vielä hieman reilutkin).

Neuloin myös äidille univillasukat(kuva tulee kun se kännykän piuha löytyy).

Aloitin myös tekemään Akulle uusia isompia villapöpiä, eivät valmistuneet ihan jouluksi, mutta heti sen jälkeen.
Hyvin istuvat ja tilaakin on vielä vaikka vähän kutistuisivat.

Joulukuusi saatiin aatonaattona sisään ja jossain vaiheessa tontut olivat tuoneet suuren kasan paketteja sen alle, sekä kirjeen joulupukilta joka lupasi tulla jakamaan lahjat seuraavana päivänä. Lapset huolehtivat kuusen koristelusta kokonaan ja näin se pääsi luomaan tunnelmaansa.

Joulu sujui kaikin puolin mukavasti kotosalla mummin, vaarin ja Markon seurassa. 

Lahjapaketteja käytiin kurkkimassa, mutta kukaan ei koskenut niihin ennenkuin iltapäivällä, kun joulupukki tuli lahjoja jakamaan. Lapset saivat auttaa ja kun homma oli hoidettu, otettiin vielä valokuva pukin kanssa.

Aku auttoi pukkia mielellään, mutta ei halunnut syliin eikä täysin vapaaehtoisesti halunnut kuvaankaan, mutta karkinvoimalla saatiin näinkin mahtava hymy ;)

Kaikilla oli iloinen mieli ja jokainen taisi saada sitä mitä toivoikin. Itse sain lapseni takaisin, siis korun muodossa. Joulupukki se tiesi miten surkeana/raivoissani olin, kun viimejouluna saamani lapset vedettiin vessasta alas...nyt en taida korua ottaa pois kaulasta lainkaan niin pysyy tallessa ;)
Huomaan olevani päivittäin onnellinen myös uudesta apulaisestani Ergorapidosta, vaikka se onkin ruskea ;D

Joulu tuli ja meni siis, kuten olin jossain välissä sanonutkin, todella nopeasti, mutta ehdin nauttia siitä.

Uutta vuotta vastaanotettiin myös kotona hyvässä seurassa, syöden ja juoden ja tulituksia katsellen.