Kudonnassa oli mahdollisuus tehdä kuviomatto Collingwood tekniikalla.
Sain keväällä aikaiseksi tämän:

Lyhykäisyydessään selvitystä; kangaspuihin laitettiin loimenkohotuslaite jonka avulla sai poimittua kuviota ihan siten miten suunnitteli. Nappasin oman kuvioni olohuoneen verhoista ja tein siitä ruutupiirroksen. Työtä aloitellessa keskittyminen oli A ja O. Heti kun teki samalla jotain muuta, kuten höpötteli niitä näitä ystävien kanssa, tuli virhe ja sitten purettiin ja tehtiin uudestaan. Olin jo vähällä luovuttaa, mutta sitten homma alkoi jo sujua paremmin.
Alunperin matosta piti tulla pidempi, mutta tumma kude jota olin työhön ottanut, oli suurelta osin huonoa ja jouduin karsimaan sitä. Toisaalta ehkä hyvä että työ loppui aiemmin niin ei ehtinyt tulla tuskastusta. Totesinkin että tämän kanssa on vähän samanlainen olo kuin kirjoneuleen kanssa; kivannäköinen, mutta en tykkää tehdä kun pitää ajatella koko ajan.
Nyt pitäisi vielä saada päät siistittyä ja samalla päättää onko tämä oikea puoli vai ehkä tämä:

Hyvää harjoitusta tämäkin taas oli. Vielä kun saisi omat puut koottua ja pääsisi hommiin. Niin, omat puut tosiaan odottaa tallissa, itseasiassa kahdetkin, mutta se on jo tarina erikseen ;)